TRAILERIKESKUS 

AJOKORTIT

Perävaunuja käytettäessä ajokorttisäädökset ovat riippuvaisia vetoautojen ja perävaunujen teknisistä kokonaismassoista. Siis rekisteriotteisiin merkityistä massoista, joten sillä onko perävaunu tyhjä, puolillaan vain täysi ei ole mitään merkitystä. Kaikki ajokorttisäädökset pätevät tyhjään vetoautoon ja tyhjään perävaunuun. Vasta kun ajokorttivaatimukset täyttyvät, astuu mukaan kysymys kytkentämassasta.

Tässä lyhyt esitys eri ajokorttiluokkien mahdollistamista yhdistelmistä 

B-AJOKORTTI

Tällä henkilöautokortiksi kutsulla ajokortilla saa kuljettaa maksimissaan 4250 kg:n yhdistelmää, joka muodostuu 3,5 tonnin kokonaismassaisesta pakettiautosta ja jarruttomasta 750 kg:n kokonaismassaisesta perävaunusta.

Jos perävaunun tekninen kokonaismassa (se rekisteriotteeseen merkitty) on suurempi kuin 750 kg eli perävaunu on jarrullinen, suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Perävaunun tekninen kokonaismassa ei saa kilollakaan ylittää vetoauton omamassaa, eikä yhdistelmän (vetoauto + perävaunu) tekninen kokonaismassa saa ylittää 3500 kg:n rajaa.

Siten esimerkiksi 1500 kg painavalla henkilöautolla voidaan pelkällä B-kortilla yltää 1500 kg kokonaismassaisen perävaunun vetoon laillisesti, olettaen että vetoauton kokonaismassa on alle 2000 kg.

BC-AJOKORTTI

Tätä ajokorttia kutsutaan kuorma-autokortiksi. Se sallii henkilö- ja pakettiautolla täsmälleen samaan kuin pelkkä B-ajokortti. Jos vetoauton kuorma-auto, suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Vetoauton kokonaismassa + 750 kg.

BC-ajokortti ei siis tuo jarrullisen yli 750 kg:n kokonaismassaisen perävaunun vetoon mitään lisäarvoa pelkkään B-korttiin verrattuna. Poikkeuksena on yhdistelmän tilapäinen siirto, jolloin yhdistelmän on oltava täysin tyhjä. Tähänkin poikkeukseen on odotettavissa sen mitätöivä asetus. 

BE (BEC)- AJOKORTTI

Tätä ajokorttia kutustaan kansanomaisesti ”pikku-e” kortiksi. Se sallii henkilö- tai pakettiautolla enintään 7000 kg:n kokonaismassan. Luonnollisesti vain pakettiautolla voidaan yltää täyteen 7 tonnin yhdistelmämassaan ( pakettiauto 3500 kg + perävaunu 3500 kg = 7000 kg). BE (BEC ajokortin suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Vetoauton kokonaismassa + perävaunun kokonaismassa. Vetoauto ei saa olla kuorma-autoksi rekisteröity. Maastohenkilöauton ja maastopakettiauton kohdalla vetoauton kokonaismassa + 1,5 x tämän kokonaismassan kokonaismassainen perävaunu, käytännössä max. 3500 kg perävaunu.

C1E AJOKORTTI

C1E-korttia kutsutaan usein kuorma-autopuolen ”pikku-e” ajokortiksi. C1E ajokortti oikeuttaa kuljettamaan enintään 12 tonnin yhdistelmää enintään 7500 kg:n kokonaismassaisella vetoautolla. C1E ajokortin kohdalla suurin sallittu yhdistelmämassa muodostuu seuraavasti:

Enintään 7500 kg:n kokonaismassainen kuorma-auto + enintään 4500 kg:n kokonaismassainen perävaunu, kuitenkin niin ettei perävaunun tekninen kokonaismassa ylitä vetoauton omamassaa.

Käytännössä yläraja yhdistelmän kokonaismassalle useimmiten on 11 tonnia, sillä yli 3,5 tonnisen perävaunun tulee olla ilmajarruilla varustettu, ja toisaalta näissä ns. kevytkuorma-autoissa hyvin harvoin on ilmajarruja.

Tässä kohden on syytä painottaa voimakkaasti tuota rajausta: perävaunun tekninen kokonaismassa ei saa ylittää vetoauton omamassaa. Suomessa on runsain mitoin kuorma-autoiksi rekisteröityjä autoja, joiden kokonaismassa on 3550 kg, ja joiden omamassa on jossain välillä 1800 – 2500 kg, joka massa siis on suurin sallittu perävaunun tekninen kokonaismassa. Useimmiten vasta 6 – 7,5 tonnin kokonaismassaisten kevytkuorma-autojen omamassa päälirakenteineen on 3500 kg mahdollistaen esimerkiksi yhdistelmän 7500 kg kokonaismassainen vetoauto + 3500 kg kokonaismassainen perävaunu = 11.000 kg yhdistelmämassa.

MUISTUTUS

Ajokorttien kohdalla siis ratkaisevat pelkästään vetoautojen ja perävaunujen tekniset massat. Siten tyhjäkään kärry tai yhdistelmä ei saa ylittää tekniseltä kokonaismassaltaan ajokortin yhdistelmälle antamia maksimiarvoja.

-------------------------------------------------------------------------------------------- 

KYTKENTÄMASSAT

Jokaiselle autolle auton valmistaja on määrännyt suurimmat sallitut kytkentämassat, niin jarruttomalle kuin jarrullisellekin perävaunulle. On monia tekijöitä, jotka vaikuttavat kytkentämassan määräytymiseen, mutta lähes aina pienin arvo on auton valmistajan antama, ja selkeänä sääntönä laissa ja asetuksessa on että se pienin arvo ratkaisee. 

Kytkentämassalla tarkoitetaan vetoauton perään kytkettyä todellista massaa, joka muodostuu perävaunun painosta ja sen kuorman painosta. Jos ajokortti riittää (ajokorttivaatimukset määräytyvät teknisten massojen mukaan, perehdy huolella säädöksiin!) niin perävaunun tekninen kokonaismassa saa ylittää vetoauton suurimman sallitun kytkentämassan, kunhan todellinen massa ei ylity.

ESIMERKKI

Vetoauton kytkentämassa jarrulliselle perävaunulle on 2000 kiloa eli kaksi tonnia. Sen perään saa kytkeä perävaunun, jonka rekisteriotteessa vaunun kokonaismassaksi on merkitty 3500 kiloa eli kolme ja puoli tonnia.

Oletetaan että tämän perävaunun omamassa on 800 kg. Kytkentämassaa ylittämättä vaunuun voidaan ottaa kuormaa 1200 kg. Yhdistelmä on laillinen.

KEVYTKUORMA-AUTOT JA KUORMA-AUTOT

Erityisesti kuorma-autoiksi rekisteröityjen autojen kohdalla saattaa syntyä ongelmia kytkentämassan suhteen, sillä erinäisistä syistä johtuen (tilanne on korjautumassa) näiden ajoneuvojen rekisteriotteisiin ei yleisesti ole kytkentämassoja merkitty. Jos jokin tietty auto on rekisteröity 3500 kg:n kokonaismassalla pakettiautoksi, sen rekisteriotteessa on merkintä kytkentämassasta, joka esimerkiksi jarrullisen perävaunun kohdalla voi olla 2000 kg. Kun täsmälleen sama auto on rekisteröity 3550 kg kokonaismassalla kuorma-autoksi, ei sen rekisteriotteessa ole merkintää kytkentämassoista.

Tässä vaiheessa kuvaan usein astuvat epämääräiset muistot jo aikaa sitten poistuneista säädöksistä; saatetaan arvella että kuorma-autoksi rekisteröidyn kytkentämassa on kaksi kertaa vetoauton kokonaismassa. Näin ei asia ole. Kytkentämassa on täsmälleen sama kuin jos auto olisi rekisteröity pakettiautoksi. 

Jos kytkentämassaa ei ole merkitty rekisteriotteeseen, sen suuruus on hyvä tarkistaa myyjäliikkeestä ja mieluiten maahantuojan tyypityksistä vastaavalta henkilöltä.

NELIVETO

Neliveto ei sinällään vaikuta mitään kytkentämassaan. Siten nelivetoisen kytkentämassatkin on syytä tarkistaa huolella rekisteriotteesta, tai jos kyseessä on kevytkuorma-auto niin maahantuojalta.

-------------------------------------------------------------------------------------------- 

VETOAISA JA D-VOIMA

Tammikuun 1. päivänä 2007 astui voimaan määräys O1 ja O2 luokan perävaunujen vetoaisojen tyyppihyväksynnästä. Yksinkertaisesti se tarkoittaa sitä, että jokaisen 1.1.2007 jälkeen rekisteröidyn ja enintään 3500 kg kokonaismassaisen perävaunun vetoaisan tulee olla E-tyyppihyväksytty, tai vetoaisalla tulee olla auktorisoidun tutkimuslaitoksen ko. tuotteeseen kohdistuva kansainvälinen tai kansallinen hyväksyntäraportti.

On tärkeätä sisäistää, että tämän tyyppihyväksynnän myötä vetoaisan ns. D-arvo ratkaisee myös vetoauton suurimman sallitun teknisen kokonaismassan. Tämä on erittäin perusteltua, koska mitä raskaampi vetoauto on, sitä enemmän se rasittaa perävaunua, ja tietysti aivan erityisesti sen vetoaisaa. 12 tonnin kuorma-auto kohdistaa vetoaisaan merkittävästi suurempia iskuja ja voimia kuin 2 tonnin vetoauto. On kyse samasta erosta mikä on havaittavissa kevyen vasaran ja viiden kilon lekan välillä.

Jos ja kun perävaunun vetoaisa on tyyppihyväksytty 1.1.2007 voimaan astuneiden vaatimusten mukaisesti se ei siis tarkoita että perävaunua saa vetää millä autolla tahansa. Päinvastoin, nyt vetoaisalle annettu D-arvo kertoo tarkasti vetoauton suurimman sallitun kokonaismassan. Heinänkuun 6. päivänä 2007 katsastusasemille annetun ohjeen mukaan olisi seuraavasta päivästä alkaen jokaisen rekisteröitävän perävaunun rekisteriotteeseen tullut merkitä vetoauton suurin sallittu kokonaismassa. Tämä ei ole vielä toteutunut, mutta toteutunee hyvin pian. 

Vetoaisasta itsestään on aina käytävä ilmi mikä on vetoauton suurin sallittu kokonaismassa. Joissakin kotimaisissa perävaunuissa tämä on ilmaistu aisaan merkityllä luvulla, esimerkiksi 7500 kg. Tuo luku ei siis tarkoita että vetoaisa kestää 7500 kg:n kuorman. Se tarkoittaa että juuri sitä vaunua saa vetää enintään 7500 kg kokonaismassaisella vetoautolla.

Muualla Euroopassa valmistetuissa vaunuissa vetoaisassa yleensä sama asia ilmaistaan toisin eli D-voima ilmaistaan suoraan kN-arvona. Näin katsastusmiehen on helppo  annetun kaavan mukaan laskea vetoauton suurin sallittu massa ja merkitä tuo massa perävaunun rekisteriotteeseen.

D-voima kulkee käsikkäin ns. junapainon kanssa. Sekä vetoauton että perävaunun kokonaismassa vaikuttavat vaadittavaan kN-arvoon.

AGADOS

Kaikkien Suomessa myytävien Agados perävaunujen vetoaisan kN-luku riittää 32 tonnin kokonaismassaiselle vetoautolle. Se kertoo erittäin paljon aisojen kestävyydestä: jos aisa kestää 32 tonnin kuorma-auton antamat iskut, se totisesti kestää 2 – 7 tonnin vetoautojen iskut menne tullen, ja ilman muuta myös suuremmat kuormat ilman murtumisvaaraa.

D-voima vaikuttaa myös vetokoukkuun ja perävaunun vetopäähän. Vetokoukku, joka 3,5 tonnin pakettiautossa riittää 3,5 tonnin kärryn vetoon ei riitä alkuunkaan saman käryn vetoon, jos vetoauton kokonaismassa on vaikkapa18 tonnia. Kaikkien Agados perävaunujen vetopäät riittävät 32 tonnin vetoautoille. Kysymys siis ei ole siitä onko valurautainen vetopää vahvempi kuin ei valurautainen: kysymys on yksinkertaisesti vetopään tutkitusta kN-arvosta. Se on ainoa tieto jolla kärryn käyttäjälle on merkitystä. Hyvän osviitan saa jo vetopäähän merkitystä suurimmasta aisapainosta. On perävaunuja, joissa suurehkosta kokonaismassasta huolimatta vetopäälle on rajattu esimerkiksi 75 kg: aisapaino, kun samassa painoluokassa Agadoksella voi olla käytössä vetopää, jonka aisapaino on 100 – 150 kg tai enemmän. Aisapainon kohdalla on kuitenkin muistettava vetoauton asettamat rajoitukset.

Muutettu: 11. kesäkuuta 2009